31 heinäkuuta 2014

Täysihoitolassa

Kymmenen rippileirillä vietettyä työpäivää takana ja toiset kymmenen edessä. Ikävä on täällä jo kova, mutta lasta ei taida erityisemmin kiinnostaa poissaoloni, kun saa viettää kesäpäiviä mökillä lihapatojen ja metsälenkkien äärellä. Leirien välillä vietin muutaman päivän halaillen ja pusutellen karvakasaa riippukeinussa ja katselin, kun tyttö onnessaan poimi suuhunsa mustikoita metsästä ja vadelmia pihamme pensaista. Nuoren podencoisen lempparipuuhaa on myös yrittää pyydystää kaiken maailman pikkueliöitä puskista häntä vimmatusti heiluen. Tyttösellä on siis selvästi kaikki paremmin kuin hyvin äitini täysihoidossa.

2 kommenttia:

  1. Voi, ihana kuva :') Aina omistajat pohtivat koiriensa pärjäämistä hoitopaikassa, mutta koirat onneksi elävät niin hetkessä ettei niillä ole hätää.

    Toivottavasti leiriläiset on kivoja! :D

    VastaaPoista