Nyt tuntuu siltä, että pitäisi saada tähän blogiin elämää. Postausideoita on satanut viimeaikoina siihen malliin että eiköhän jo ole aika lähteä niitä toteuttamaan. Meidän elämä on lähiaikoina nimittäin ollut tasan kaikkea muuta, kuin tylsää!
Hyvä esimerkki siitä oli ilta, kun saavuin kotiin parin tunnin kokouksesta ja vastaanottamassa oli kuten tavallista aina yhtä iloinen koiruus. Vastaanottamassa lattialla tosin oli myös mielenkiintoinen yllätys - nimittäin jokin joka joskus oli ollut lahjaksi saatu koirien joulukalenteri.
Lucky on ihmeellinen podenco joka ei ikinä ole tuhonnut mitään mikä ei olisi sen omaa. Omat lelut kyllä höyhennetään äkkiä, mutta mihinkään muuhun se ei koskaan ole koskenut. Ruuankin voi huoletta jättää vaikka pöydälle pois kotoa lähtiessään (mitä kyllä suuresti ihmettelen kun maailmanhistorian suurin herkkusuu on kyseessä!). Siksi näky silpotusta kalenterista yllätti todella.
Mutta mamman oma vikahan se kyllä oli tälläkin kertaa. Tämä mamma nimittäin usein piilottelee nameja erilaisiin pahvirasioihin ja piiloihin, myös pois kotoa lähtiessään. Ja nyt laatikkoon lattialle oli jätettu iiiiiihana, koiranherkuilta tuoksuva, jättimäinen pahvipiilo. Voin vain kuvitella kuinka hauskaa Luckyllä on ollut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti