Mutakylpyjä, grillimakkaroita ja metsäpeikkoja

Viime viikonloppuna lastattiin mies, pari kaveria ja hurtta autoon ja huristeltiin (minulle elämäni ekaa kertaa!) Nuuksion kansallispuistoon. Oli ihan mieletön syyskeli ja ei kovin yllättävästi "pari" muutakin ihmistä oli päättänyt lähteä viettämään sunnuntaita metsään ehhe.

Meillä oli suunnitelmissa vaeltaa neljän kilometrin Klassarinkierros. Sille lähdettiinkin (pienen alkueksymisen jälkeen :-D) ja vaellettiin siitä vajaa kolme kilometriä ennen kuin pysähdyttiin taukopaikalle grillaamaan makkaraa. Sen jälkeen lähdettiinkin haahuilemaan vähän umpimetsään, kerättiin vähän sieniä ja pysähdyttiin lopulta syömään retkievästä lammen rantaan.

Lucky oli retkestä lievästi sanottuna onnessaan. Retkiseura oli ihan lempparia ja metsään on Lucky mielestä aina mahtavaa lähteä. Siitä tosin huomasi selkeästi, että tavallista isompi porukka aiheutti jokin verran stressiä: piti jatkuvasti pitää silmällä, ettei kukaan katoa, ja Lucky olisi mielellään koko ajan ollut ollut johdattamassa seuruetta eteenpäin. Se myös koki tarpeelliseksi aina ilmoittaa meille kaikista epäilyttävistä tapahtumista (=muista vaeltajista).

Hauskaa sillä kuitenkin selvästi oli – sai juosta pitkässä liinassa edes takaisin meidän porukan välillä ja naurettiinkin, että Lucky kyllä sai vähintään tuplasti pidemmän vaelluksen, kuin me muut. Makkaran grillaaminen oli myös Luckyn mieleen ja yllätyin, kuinka hienosti se osasi istua leirinuotiolla, vaikka ympärillä oli paljon porukkaa (ja lapsia!). Minun makkarastani tosi yhdessä vaiheessa hävisi mystisesti osa...

Lucky onnistui muuten tosi hienosti myös pulahtamaan pariin otteeseen mutaiseen suohon uimaan, kun se luuli hyppäävänsä tavalliselle sammaleelle mutta se osoittautuikin märäksi suoksi. Sinne se sitten upposi ja meinattiin yhdessä vaiheessa jo pelästyä, että pääsekö se tuolta edes itse ylös. Mutta ei onneksi tarvinnut lähteä pelastamaan :-D

Ihan superhauska reissu kyllä oli! Loppupeleissä oltiin metsässä melkein kuusi tuntia ja kaikki alkoivat kyllä viimeisillä metreillä olemaan aika väsyneitä. Nuuksio on kyllä aivan mielettömän kaunis paikka – en ymmärrä, miten olen voinut missata sielä käymisen kaikki nämä vuodet. Ehdottomasti mennään kyllä uudestaan!

EDIT: AINIIN. Pakko tulla lisäämään, että Nuuksioon mennessä kannattaa varautua meitä paremmin lentäviin paholaisiin, nimittäin hirvikärpäsiin. Ensimmäistä kertaa elämässäni jouduin niiden hyökkäyksen kohteeksi ja ei hyvää päivää, niitä oli ihan KAIKKIALLA. Hyi että. Meni kyllä amppareiden, hyttysten ja paarmojen ohi yököttävyydellään!