09 heinäkuuta 2019

Rallymöllien kolmossija!


Pari viikkoa sitten olimme Luckyn kanssa kisaamassa meidän kolmansissa rally-tokon epävirallisissa (möllikisoiksikin kutsutuissa) kisoissa. Mehän olemme harrastaneet rally-tokoa jo neljä vuotta, mutta kisakokemuksia kartuttamaan aloimme vasta noin vuosi sitten. Olen itse ollut sen verran epävarma, miten Lucky kisatilanteissa ja -ypäristöissä pärjäisi, etten aiemmin ole tieten tahtoen halunnut viedä Luckya sille liian vaikeaan ympäristöön.

Nykyään Lucky kuitenkin pärjää kisatilanteissa hienosti ja kun viikkotreeneissä olen huomannut sen toimivan hienosti myös muiden koirien ja vieraiden ihmisten läsnäollessan, päätin että oli aika kokeilla siipiämme epävirallisissa kisoissa.


Olimme ekoissa kisoissamme noin vuosi sitten. Ne olivat ulkokisat ja viereisillä kentillä oli sekä lasten jalkapallo-ottelu että motocross-kisat. Luckya jännitti hurjasti, keskittyminen oli vaikeaa ja saimme hylätyn tuloksen. Saimme kuitenkin paljon positiivista palautetta ja tsemppejä tuomareilta, joiden mielestä yhteistyömme oli hienoa ja sain myös paljon kiitosta pelokkaan koiran positiivisesta tsemppaamisesta. Ne olivat aran koiran omistajalle tärkeitä sanoja.

Toisissa kisoissamme olimme nyt alkukeväästä, tällä kertaa sisäkisoissa. Lucky pärjäsi hienosti ja minua jännitti niin, että vatsassa väänsi. Lucky suoriutui hienosti, mutta koska vahingossa astuin radan ulkopuolelle, tuloksemme hylättiin. Sain kuitenkin hurjasti lisää varmuutta kisaamiseen.


Kolmansiin möllikisoihimme osallistuimme pari viikkoa sitten. Paikkana oli sama koirakoulu, kuin edellisellä kerralla, mutta oma fiilis oli ihan erilainen. Tunsin tietäväni, mitä olin tekemässä ja koin, että pystyin tsemppaamaan Luckya ihan eri tavalla, kuin ennen. Oli myös rauhoittavaa olla kunnolla perillä kisajärjestelyistä ja kisan kulusta.

Osallistuimme siis ALO-luokkaan, mikä on rally-tokon neljästä luokasta alin. Rata oli mielestäni aika vaikea ja mietin, osaakohan Lucky edes kaikki liikkeet kunnolla. Radan näette tässä alla:


Mutta vielä mitä. Paitsi että Lucky pärjäsi upean hienosti kaikkien vieraiden koirien ja ihmisten seassa, se veti radan huikean hienosti. Keskittyi ja oli innoissaan läpi kisan. Rally-tokossa saa uusia maksimissaan kaksi pieleen mennyttä tehtävää radan aikana (jolloin -10 virhepisteen sijaan saavvain -3 pistettä per tehtävä) ja käytin tällä kertaa ne molemmat. Koska jo siitä tuli -6 pistettä en voinut edes kuvitella, että sijoittuisimme kolmen parhaan joukkoon.


Kun oli palkintojen jaon aika ja tuomari ensimmäisenä kuulutti, että kisan kolmas sija ja tuomarin palkinto tällä kertaa menivät samalle koirakolle ehdin sekunnin sadasosan ajatella, että "vau, mikä suoritus jollain". Sitten siihen perään tulikin oma ja Luckyn nimi ja kirjaimellisesti huudahdin ilosta ja hämmästyksestä :-D

Saimme 93/100 pistettä, mikä siis tarkoitti sitä, että kahden uusitun tehtävän lisäksi mokasimme  koko radalla vain yhden pisteen verran! Kaikista upein oli kuitenkin mielestäni tuomarin palkinto, joka siis aina kisassa jaetaan koirakolle, joka erityisesti herätti huomiota yhteistyöllään ja tekemisen ilolla. Luckyn tulospaperissa lukikin "hieno yhteistyö ja ihana koira!"



Kotiin viemisiksi saimme kasan siistejä palkintoja, pokaalin ja ruusukkeet. Sijoitus tuntuu edelleen ihan mahtavalta ja sain siitä kovasti motivaatiota treenaamiseen ja rohkeutta jatkaa kisaamista. Tilasin Luckylle jopa oikean rally-tokon kilpailukirjan, jos sitä jossain kohtaa oikeasti uskaltautuisi ihan virallisiinkin kisoihin...

2 kommenttia: